Go to front page
Precedents

7.9.1982

Precedents

Full text of the decisions published on the Supreme Court website and in the Yearbook since 1980. For the years 1926–1979, only the title or index text is visible.

KKO:1982-II-135

Keywords
Vahingonkorvaus, Päivähoitopaikan pitäjän korvausvastuu
Year of case
1982
Date of Issue
Register number
R78/1006
Archival record
825
Date of presentation

Ään

Yhdistyksen ylläpitämässä päivähoitopaikassa hoidettavina olevien lasten leikkiessä pihamaalla yksi lapsista oli ruvennut riippumaan kuusen oksaan kiinnitetyssä köydessä. Hänen otteensa irrotessa oksan terävä pää oli suoristuessaan osunut lähellä seisoneen toisen lapsen silmään vahingoittaen sitä. Köysi oli ollut paikallaan parin vuoden ajan, ja lapset olivat leikkiessään käyttäneet sitä. Kun ei ollut selvitetty yhdistyksen, joka päivähoitopaikan pitäjänä oli velvollinen huolehtimaan toimitilojensa ja lasten leikkivälineiden turvallisuudesta, ryhtyneen toimenpiteisiin vahingonvaaran poistamiseksi, yhdistys velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta. Lasten valvojana ollutta hoitopaikan työntekijää vastaan ajettu korvauskanne hylättiin, koska oli jäänyt näyttämättä, että hän olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

III-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Aviopuolisot A olivat Kannatusyhdistys B:lle sekä C:lle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla ja kannetta kehittäessään Helsingin RO:ssa kertoneet, että heidän 6.6.1968 syntyneen poikansa Juhan ollessa 9.4.1974 yhdistyksen lasten päivähoitopaikassa hoidettavana ja lasten leikkiessä ulkona pihalla C:n toimiessa heidän valvojanaan Juhan oikea silmä oli puhkeamalla vammautunut leikkialueella olevan kasvavan kuusen vaarallisen oksan tunkeuduttua silmään erään lapsista ryhtyessä riippumaan oksaan kiinnitetystä narusta. Koska riittävää valvontaa ei ollut järjestetty ja kun leikkialueella oli sanottu vaarallinen oksa, joka vasta vahingon sattumisen jälkeen oli katkaistu, ja yhdistys ja C siten laiminlyönnillään olivat aiheuttaneet mainitun vahingon, A:n puolisot olivat vaatineet, että yhdistys ja C velvoitettaisiin suorittamaan heille korvaukseksi Juhalle aiheutuneesta kivusta ja särystä 22 000 markkaa, erinäisistä vamman johdosta aiheutuneista kuluista 123 markkaa 48 penniä sekä Juhan äidin työnansion menetyksestä sen johdosta, että hän oli joutunut jäämään pois työstä hoitaakseen vamman vuoksi lääkärin suosituksen mukaan henkilökohtaisesti Juhan kotona 1.6. ja 31.8.1974 välisen ajan, 1 800 markan mukaan kuukaudelta yhteensä 5 400 markkaa kaikki määrät korkoineen kuin myös korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Yhdistyksen ja C:n vastustettua kannetta RO p, 11.8.1975 oli lausunut selvitetyksi, että A:n puolisoiden 6.6.1968 syntyneen pojan Juhan ollessa kannatusyhdistyksen omistamassa lasten päivähoitopaikassa 9.4.1974 viidentoista lapsen suuruinen ryhmä oli ollut yhdistyksen työntekijän C:n valvomana koulu alueella keräämässä ulos jääneitä välineitä, ja eräs lapsista ryhtynyt riippumaan kasvavan kuusen oksan kiinnitettyyn köyteen, jolloin oksa oli taipunut ja sen kärki tunkeutunut Juhan oikeaan silmään, mikä oli puhjennut. Suoritetuissa leikkauksissa ulostullut osa värikalvoa ja lasiaista oli poistettu ja pitkä kovakalvon puolelle ulottunut sarveiskalvon haava ommeltu sekä 20.11.1974 vammakaihin vuoksi tehdystä leikkauksessa poistettu mustuaisaukon kohdalta sumentumamuutoksia. Koska oksan taivuttaneen lapsen tai Juhan ei ollut osoitettu olleen erityisen ja yhtämittaisen valvonnan tarpeessa, oksassa kiikkumisen olleen sinänsä vaarallista eikä yhdistyksen tai C:n laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan ja siten joutuneen vastuuseen syntyneestä vahingosta, RO oli hylännyt kanteen.

Helsingin HO, jonka tutkittavaksi A:n puolisot olivat saattaneet jutun, t. 12.7.1978 oli jättänyt asia RO:n päätöksen varaan muutoin paitsi että, koska oli selvitetty, että Juha oli ilmoitetussa tilaisuudessa ollessaan yhdistyksen päivähoitokodissa hoidettavana ja leikkimässä C:n valvonnassa pihamaalla vammautunut RO:n päätöksessä kerrotuin tavoin, ja kun kasvavan kuusen oksan taipuminen riiputtaessa tyvestä noin kuuden senttimetrin paksuiseen oksaan kiinnitetystä narusta oli ollut ennalta arvattavissa ja C lasten valvojana oli narun epätavalliseen ja vaaralliseen kiinnitystapaan nähden laiminlyönyt velvollisuutensa riittävästi huolehtia lapsen turvallisuudesta ollen siten vastuussa aiheutuneesta vahingosta ja kun myös yhdistys oli vastuussa sen hoitoon otetulle lapselle valvojan mainitusta laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon korvaamisesta, kannatusyhdistys ja C velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Juhan äidille työansion menetyksestä 1.6. -31.8.1974 väliseltä ajalta 1 800 markan mukaan kuukaudelta yhteensä 5 400 markkaa sekä A:n puolisoille yhteisesti Juhan vamman johdosta aiheutuneista erityisistä kustannuksista 123 markkaa 48 penniä ja hänelle aiheutuneesta kivusta ja särystä 4 000 markkaa kaikki määrät 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 19.12.1974 lukien sekä korvaamaan A:n puolisoiden yhteiset oikeudenkäyntikulut RO:ssa 1 500 markalla.

Aviopuolisot A sekä kannatusyhdistys B ja C pyysivät lupaa hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemuksiinsa sisällyttivät muutoksenhakemukset sekä vastasivat vastapuoltensa hakemuksiin.

KKO t. suostui anomuksiin, tutki jutun ja katsoi selvitetyksi, että kannatusyhdistyksen päivähoitopaikan lapsia oli 9.4.1974 ollut C:n valvonnassa hoitopaikan pihalla keräämässä leikkikaluja talteen. Tällöin Juha ja kaksi muuta poikaa olivat menneet pihamaan metsikön reunaan ja toinen näistä oli ruvennut riippumaan kuusen oksaan kiinnitetystä köydestä. Kun hänen otteensa oli irronnut, oksan pää oli suoristuessaan osunut lähellä seisseen Juhan oikeaan silmään niin, että silmä oli vahingoittunut. Köysi oli ollut ainakin parin vuoden ajan kiinnitettynä oksaan, ja hoitopaikan lapset olivat leikkiessään käyttäneet sitä.

Päivähoitopaikan pitäjänä yhdistys oli ollut velvollinen huolehtimaan toimitilojensa ja lasten leikkivälineiden turvallisuudesta. Yhdistyksen olisi tullut ottaa lukuun se, että oksa sen pään ollessa taipuisa ja terävä saattoi köydestä riiputtaessa vahingoittaa lapsia. Ei ollut selvitetty yhdistyksen ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin tuon vahingonvaaran poistamiseksi. Yhdistys oli näin ollen vastuussa Juhan loukkaantumisesta. Sitä vastoin oli jäänyt näyttämättä, että lasten valvojana ollut hoitopaikan työntekijä C olisi laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia riittävästi mainittujen valvonnassaan olleiden lasten turvallisuudesta.

Edellä mainituilla perusteilla KKO harkitsi oikeaksi, muuttaen HO:n tuomiota, vapauttaa C:n kaikesta maksuvelvollisuudesta, mutta jättää yhdistyksen osalta HO:n tuomion lopputuloksen pysyväksi. HO:n Juhan äidille sekä yhteisesti A:n puolisoille tuomitsemat korvaukset jäivät yhdistyksen yksin suoritettaviksi.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Ylimääräinen oikeusneuvos Lager: suostuen anomuksiin tutkin jutun ja harkitsen oikeaksi, kumoten HO:n tuomion, jättää asian RO:n päätöksen varaan.

Oikeusneuvos Ådahl oli samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Lager.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen ja Jalanko sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikkilä

Top of page